Aric McBay: Mitä sivilisaatio on?
Pohdinnat | maanantai, 29.05. 2006 @ 14:09
Katselukertoja: 1 590
Aric McBay - Mitä sivilisaatio on? (Suomennettu osoitteesta: http://www.inthewake.org)
Mitä sivilisaatio on?
Jos ihmiset kuulevat että toiset haluavat luopua sivilisaatiosta, he automaattisesti reagoivat vaihtelevan negatiivisin tavoin johtuen heidän positiivisista mielleyhtymistään sanaa sivilisaatio kohtaan. Tämän osion tarkoituksena on selventää, määritellä ja kuvailla mitä tarkoitan sivilisaatiolla.
Jos katson sanakirjasta useimmin käytetyn sivilisaation määritelmän, se näyttää tältä:
sivilisaatio
1: edistyksellinen, kehittynyt yhteiskunta (esim. monimutkaiset laki-, poliittiset ja uskonnolliset organisaatiot); "ihmiset kehittyivät hiljalleen barbaarisuudesta sivilisaatioon"
2: kehitys jossa yhteiskunnat saavuttavat sivilisaation
3: tietty yhteiskunta tiettyyn aikaan tietyssä paikassa; "vanha Maya-sivilisaatio" [syn: kulttuuri]
4: erinomaisuus älyssä, käytöksessä ja tyylissä; "ihminen älyllisessä huipussaan"; "hänet muistetaan anteliaisuudestaan ja sivistyneisyydestään" [syn: hienostuneisuus, sivistyneisyys]
Synonyymit pitävät sisällään "edistyksellisyyden, rodunjalostuksen, kansalaisuuden, hienostuneisuuden, kehityksen, ylennyksen, koulutuksen, kohottautumisen, valaistumisen, hioutuneisuuden, edistyksen" ja "puhdistuneisuuden".
On sanomattakin selvää että sanakirjojen kirjoittajat ovat sivistyneitä ihmisiä - se todellakin auttaa selittämään miksi he määrittelevät itsensä noin hohdokkailla merkityksillä. Kuten Derrick Jensen kysyy, "voitko kuvitella sanakirjojen kirjoittajien suostuvan luokittelemaan itsensä matalatasoisen, kehittymättömän tai takapajuisen yhteiskunnan jäseniksi?" [1]
Vastaavasti, sivilisaation vastakohdat pitävät sisällään: "barbaarisuuden, julmuuden, erämaisuuden" ja "villiyden". Nämä ovat sanoja joita sivistyneet ihmiset käyttävät kuvaillessaan heitä jotka elävät sivilisaation ulkopuolella - erityisesti alkuperäiskansoja. Barbaarisuus ja barbaari tulevat Kreikan kielestä, tarkoittaen "ei-kreikkalaista, ulkomaalaista." Sana julma (savage) tulee latinasta ja tarkoittaa "metsistä". Sanojen alkuperät vaikuttavat harmittomilta, mutta on hyvin opettavaista nähdä sivistyneet ihmiset ovat käyttäneet näitä sanoja:
barbaarisuus
1: olla järkyttävän julma ja epäinhimillinen [syn: hirmutyö, barbaarisuus]
2: raaka barbaarinen julma teko [syn: raakuus, barbarismi, julmuus]
julmuus
1. olla julma, tai julmuuden muoto
2. väkivaltainen julma teko
3. julma käytös tai luonne; barbaarisuus.
Nämä sivistymättömyyden kuvaukset ja mielleyhtymät julmuuteen, ovat kuitenkin päinvastaisia historian kuvauksissa.
Otetaanpa yksi kuuluisimmista esimerkeistä sivistyneiden ja alkuperäiskansojen kohtaamisissa. Kun Kristoffer Kolumbus saapui ensimmäisen kerran Amerikkaan hän pani merkille kirjoittaessaan päiväkirjaansa alkuperäiskansojen puhtaan syyttömyyden: "he ovat hyvin lempeitä tuntematta pahuutta, tappamista tai valehtelua."
Joten hän päätti että heistä tulee erinomaisia palvelijoita.
Vuonna 1493, Espanjan kruunun luvalla, Kolumbus julisti itsensä Karibian ja Amerikkojen varakuninkaaksi ja kuvernööriksi. Hän asettui saarelle, joka on nykyisin jaettu Haitin ja Dominikaanisen tasavallan kesken ja alkoi järjestelmällisesti orjuuttaa ja teloittaa alkuperäisväestöä. (Saaren Taino-heimo ei ollut sivistynyt, vastakohtana inkoihin jotka eurooppalaiset myös valloittivat Keski-Amerikassa.) Kolmessa vuodessa Kolumbus oli onnistunut vähentämään alkuperäisväestöä 8 miljoonasta 3 miljoonaan. Vuonna 1514 enää vain 22 000 alkuasukasta oli jäljellä ja vuoden 1542 jälkeen he olivat kuolleet sukupuuttoon. [2]
Varainkeruujärjestelmä jonka Kolumbus laittoi toimintaan jotakuinkin vuonna 1495 oli yksinkertainen ja julma tapa täyttää työtä vieroksuvien espanjalaisten kullanhimo. Jokaisen yli 14-vuotiaan tainon piti toimittaa hallitsijoille haukan kellollinen ("hawk's bell" ilmeisesti muinainen mittayksikkö jonka määrään en ole löytänyt vastausta, suom.huom.) kultaa joka kolmas kuukausi (tai kullattomilla alueilla, 25 paunaa kehrättyä puuvillaa). He jotka toivat saivat merkin kaulaansa maksunsa suorittamisesta. Heitä jotka eivät tuoneet tai pystyneet, rangaistiin katkaisemalla heidän kätensä ja jättämällä heidät valumaan kuiviin. [3]
Yli 10 000 ihmistä tapettiin tällä tavoin Kolumbuksen kuvernööriaikana. Lukemattomina kertoina, nämä sivistyneet tunkeutujat osallistuivat kidutukseen, raiskauksiin ja massamurhiin.
Espanjalaiset löivät vetoa kuka pystyisi halkaisemaan miekalla miehen kahteen osaan, leikkaamaan irti hänen päänsä yhdellä iskulla tai avaamaan hänen suolistonsa. He repivät vauvat äitiensä syleistä ja hakkasivat vauvojen päitä kallioita vasten. He halkaisivat miekoillaan vauvojen, heidän äitiensä ruumiit ja kaikkien jotka heidän eteensä saattuivat. [4]
Toisinaan espanjalaiset vetivät miekkansa esiin ja alkoivat viiltää auki vatsoja, leikata ja tappaa miehiä, naisia, lapsia ja vanhuksia. Ihmisiä jotka eivät tehneet vastarintaa ja olivat peloissaan. Hetkessä kaikki heistä olivat kuolleet. Espanjalaiset tunkeutuivat taloihin ja jatkoivat samoin leikaten ja puukottaen kaikki jotka löysivät, niin että veri virtasi noroina kuin lehmiä teurastaessa. [5]
Tälläistä yhdensuuntaista, provosoimatonta, anteeksiantamatonta julmuutta ja häijyyttä tapahtui läpi historian lukemattomissa kohtaamisissa sivistyneiden ja alkuperäiskansojen välillä.
Ilmiötä on hyvin dokumentoitu erinomaisissa kirjoissa kuten Ward Churchill "A Little Matter of Genocide: Holocaust and Denial in the Americas, 1492 to the Present", Kirkpatrick Sale "The Conquest of Paradise: Christopher Columbus and the Columbian Legacy", Dee Brown "Haudatkaa sydämeni Wounded Kneehen - lännen valloitus intiaanien näkökulmasta". Farley Mowatin kirjat, erityisesti "Walking on the Land, The Deer People", ja "The Desperate" kuvaavat tätä aihetta Pohjois-Amerikan pohjoisilla ja arktisilla alueilla. Hyvää tietoa löytyy myös kirjoista: Howard Zinn "A People's History of the United States: 1492-Present and Voices of emphasis on Latin America" (tämä trilogia tarkastelee monia aiheeseen liittyviä epäoikeudenmukaisuuksia ja mellakoita.). Suosittelen myös Jack D. Forbes "Columbus: and Other Cannibals: The Wétiko Disease of Exploitation, Imperialism and Terrorism". Tietoa löytyy myös Jared Diamondin "Tykit, taudit ja teräs: Ihmisten yhteiskuntien kohtalot" vaikkakin olen usein eri mieltä kirjoittajan lähtökohdista ja lähestymistavasta.
Samankaltaisia hyökkäyksiä mitä sivistyneet ihmiset kohdistivat alkuperäiskansoja kohtaan, kohdistettiin myöskin jatkuvasti ei-ihmiseläimiä ja kasvilajeja kohtaan. Lajeja hävitettiin, usein tahallisesti ja yksinkertaisesti veriurheiluna kun sivistyneet ihmiset eivät tarvinneet niitä ruoaksi. Lukeaksesi tästä lisää, tutustu hienoihin kirjoihin kuten Farley Mowatin laajaan ja murskaavaan "Sea of Slaughter"iin tai Clive Ponting "A Green History of the World: The Environment and the Collapse of Great Civilizations" joka tutkiin myös sivilisaation esihistoriaa ja Euroopan kolonialismia.
Nämä julmuudet mielessämme meidän pitäisi (ellemme ole jo) lopettaa sivistyksen määritteleminen hyvänä ja sivistymättömän pahana. Näiden propagandisten määrittelyjen sijaan, antropologit ja muut ajattelijat ovat tulleet jokseenkin vähemmän oletuksiin perustuviin sivilisaation määritelmiin.
1800-luvulla elänyt englantilainen antropologi E.B. Tylor määritteli sivilisaation elämäksi kaupungeissa jota organisoi hallitus ja jota helpotetaan kirjoituksella. Hän huomasi että näissä yhteiskunnissa on erikoistumisen kaupungeissa mahdollistava tuotantoylijäämä joka voidaan vaihtaa tai kaapata (sodalla tai riistämällä).
Loistava nykykirjailija ja aktivisti Derrick Jensen on tunnistanut merkittäviä säröjä sivilisaation määrittelyssä sanakirjoissa ja hän kirjoittaa:
"Määrittelisin sivilisaation paljon tarkemmin ja käytännöllisemmin, kulttuurina joka koostuu monimutkaisista tarinoista, instituutioista ja ihmisen kädenjäljistä jotka sekä johtavat kaupunkien kasvuun että kumpuavat niistä (sivilisaatio, katso siviili: sanasta civis, tarkoittaen kansalaista, latinan sanasta civitatis, tarkoittaen osavaltiota tai kaupunkia). Jotta erottaisimme kaupungit leireistä, kylistä jne - ihmiset elävät enemmän tai vähemmän pysyvästi paikassa jonka asukastiheys on niin suuri, että se vaatii ruuan ja muiden elintarvikkeiden säännöllisen tuonnin maaseudulta." [6]
Nykyantropologi John H. Bodley kirjoittaa: "Sivilisaation päätarkoitus on organisoida kattava yhteiskunnallinen verkosto ideologisista, taloudellista ja sotilaallisista voimista jotka eri tavoin hyötyvät etuoikeutetusta taloudesta." [7] Toisin sanoen sivilisaation instituutiot kuten kirkot, yritykset ja armeijat elävät resursseista ja vallasta, ja ovat olemassa ohjatakseen niitä hallitsijoille ja eliitille.
1900-luvun historioitsija ja sosiologi Lewis Mumford on kirjoittanut yhden terävimmistä ja onnistuneimmista sivilisaation määritelmistä. Hän käyttää termiä sivilisaatio kuvaamaan ryhmää instituutioita jotka ensikerran ottivat muotonsa kuninkuuden alla. Sen pääpiirteinä ovat alituisesti vaihtelevat muodot läpi historian: vallan keskittyminen, luokkaerot, elinikäinen työläisyys, tuotannon koneellistaminen, sotilasvoiman kasvattaminen, köyhien taloudellinen riisto ja maailmanlaajuinen orjuuden ja pakkotyön tuominen teollisuuden ja armeijan tarpeisiin. [8]
Koostaen nämä useat antropologiset ja historialliset määritelmät yhteen, voimme löytää joitakin yhteisiä tekijöitä sivilisaatioille (alkuperäisheimoihin verrattuna.)
* Ihmiset elävät pysyvissä asumuksissa, huomattavan suuri osa heistä kaupungeissa.
* Yhteiskunta on riippuvainen laajasta maanviljelystä, jota tarvitaan ruokkimaan tiheä kaupunkiväestö joka ei kasvata itse ruokaansa.
* Yhteiskunnalla on johtajat ja jonkinlainen aristokratia joka koostuu poliittista, taloudellisista ja sotilaallisista voimista jotka mahdollistavat olemisensa riistämällä joukoittain ihmisiä.
* Eliitti ja mahdollisesti muut, käyttävät kirjoitusta ja numeroita pitääkseen kirjaa kulutushyödykkeistä, sotasaaliista jne.
* On olemassa orjuus ja pakkotyö, joita pidetään yllä joko fyysisellä väkivallalla tai taloudellisella pakolla (jolla ihmiset voidaan pudottaa vähäosaisuuteen palkkajärjestelmän ulkopuolelle.)
* On olemassa suuria armeijoita ja instituutionaalista sodankäyntiä.
* Tuotanto on koneellistettu, joko fyysisillä koneilla tai ihmisten käytöllä kuin he olisivat koneita.
* On olemassa laajoja, monimutkaisia instituutioita ihmisten käyttäytymisen hallitsemiseen heidän oppimisensa ja maailmankuvansa kautta (koulut ja organisoitu uskonto).
Antropologi Stanley Diamond tunnisti yhteisen tekijän näissä kaikissa piirteissä kun hän kirjoitti: "Sivilisaatio on lähtöisin valloituksesta ulkomailla ja painostuksesta kotimaassa." [9]
Tämä yhteinen tekijä on hallinta. Sivilisaatio on hallinnan kulttuuri. Sivilisaatioissa pieni ryhmä ihmisiä hallitsee isoa ryhmää ihmisiä sivilisaation instituutioiden kautta. Jos ihmiset ovat sivilisaation ulottumattomissa, silloin hallinta tulee armeijoiden ja lähetyssaarnaajien muodossa (jotka ovat sen teknisiä ja uskonnollisia erikoistujia). Jos hallittavat ihmiset ovat kaupungeissa, silloin hallinta voi tapahtua sisäisten armeijoiden, kuten poliisin kautta. Kuitenkin, on paljon halvempaa ja vähemmän räikeän väkivaltaista hallita käyttäytymistä uskonnon, koulujen, median ja vastaavien tekijöiden avulla, kuin käyttää raakaa voimaa joka tarvitsee pysyviä sijoituksia aseisiin, valvontaan ja työvoimaan.
Tämä toimii erittäin hyvin yhdistettäessä taloudelliseen ja maanviljelykselliseen hallintaan. Jos hallitaan ruoan ja muiden elintarvikkeiden tuotantoa, ihmisten on tehtävä mitä sanotaan, tai he kuolevat. Koska yleisesti hyväksytty kaupunkien määritelmä on se että ihmiset asuvat kaupungeissa, ovat he ovat luonnostaan riippuvaisia ruokajärjestelmästä jota vallanpitäjät hallitsevat.
Tehostaakseen hallintaa, vallanpitäjät ovat yhdistäneet ruoan ja maanviljelyksen hallintaan säätelyn joka vahvistaa heidän valtaansa. Hallitsevassa yhteiskunnassa rikkaat hallitsevat ruoan ja elintarvikkeiden tuotantoa ja median ja koulujen sisältöä. Koulut ja työpaikat toimivat valintamenettelynä: he jotka osoittavat kyvykkyytensä tehdä yhteistyötä vallanpitäjien kanssa käyttäymällä hyvin ja tekemällä miten heitä on käsketty, pääsevät parempipalkkaisiin töihin joissa heidän tarvitsee tehdä vähemmän töitä vaurautensa eteen. He jotka eivät pysty tai eivät halua tehdä miten heitä käsketään, pääsevät vain huonosti palkattuihin töihin ja siksi eivät pääse helposti käsiksi ruokaan ja elintarvikkeisiin, täytyen tehdä paljon töitä selvitäkseen, tai he tulevat köyhiksi ja kodittomiksi. Ihmiset ylempänä tässä hierarkiassa säästyvät yleensä taloudelliselta ja fyysiseltä väkivallalta jota kohdistetaan alempana oleviin. Tälläinen hyvin järkiperäinen riiston järjestelmä auttaa lisäämään järjestelmän tehokkuutta vähentämällä mahdollista vastarintaa tai ihmisten suoranaista kapinaa.
Median propagandajärjestelmät ovat saaneet useimmat ihmiset vakuuttuneiksi että tämä järjestelmä on jotenkin "luonnollinen" tai "välttämätön", mutta tottakai, se on täysin keinotekoinen ja vallanpitäjien toiminnan suoraa tulosta sekä niiden jotka uskovat hyötyvänsä siitä, tai niiden joita on estetty toimimasta toisin väkivallalla tai väkivallan uhalla.
Ristiriidassa hallinnan kulttuurin "luonnollisuuden" kanssa, on tieto että ihmiset elivät pienissä, ympäristöystävällisissä, osallistuvissa ja oikeudenmukaisissa ryhmissä yli 99% ihmishistoriasta. Alkuperäisväestön yhteiskunnista ja sivilisaation vertailusta on kirjoitettu monia loistavia kirjoja ja artikkeleja:
Chellis Glendinning "My Name is Chellis and I'm in Recovery from Western Civilization" on uskomaton ja lukemisen arvoinen kirja. Se on yksi suosikeistani. Voit lukea näytepätkän kappaleesta "A Lesson in Earth Civics" netissä. Katso http://www.eco-action.org/dt/civics.html. Hän on kirjoittanut myös useita aiheeseen liittyviä kirjoja, kuten "When Technology Wounds: The Human Consequences of Progress".
Marshall Sahlin "Stone Age Economics" on saman tyyliin yksityiskohtainen klassikko. Voit lukea hänen esseensä "The Original Affluent Society" netissä lukemattomilta sivuilta, kuten http://www.primitivism.com/original-affluent.htm.
Antropologi Stanley Diamondin kirja "In Search of the Primitive: A Critique of Civilization" on toinen klassikko.
Richard Heinbergin essee "The Primitivist Critique of Civilization" on myös todellakin lukemisen arvoinen. Se on myös saatavilla netistä monelta sivustolta, kuten http://www.eco-action.org/dt/critique.html.
On olemassa hyviä yleisiä nettisivustoja joilla on aiheeseen liittyviä kirjoituksia, näytteitä ja artikkeleita. Katso http://www.primitivism.com ja Dead Trees Earth First! nettijulkaisut http://eco-action.org/dt/index.html.
Nämä lähteet näyttävät että menneisyydessä on ollut tervehenkisiä, oikeudenmukaisia ja ympäristöystävällisiä yhteisöjä ja että ne olivat normeja lukemattomille sukupolville. Kyseessä on sivilisaatio, joka on hirviömäinen ja poikkeuksellinen.
Eläminen sivilisaation hallitsevan ympäristön sisällä on luonnostaan traumaattista, vaikkakin trauman aste vaihtelee henkilökohtaisista olosuhteista ja etuoikeutettujen ihmisten määrästä yhteiskunnassa johtuen. Derrick Jensen tuo tämän ilmi, hänen uskomattomassaan kirjassa "A Language Older than Words" ja Chellis Glendinning valottaa sen myös hyvin kirjassaan "My name is Chellis."
Sivilisaation välttämätön ympäristöllinen kestämättömyys on toinen tärkeä seikka. Josta aion kirjoittaa myöhemmin.
Katso aiheeseen liittyvän tiedon ja kritiikin suhteen Ran Prieur's Critique of Civilization usein kysytyt kysymykset (http://www.ranprieur.com/essays/civFAQ.html).
[1] Jensen, Derrick, Unpublished manuscript.
[2] Omistan monet tämän osion lähteistä liittyen Ward Churchillin tutkimukseen. 8 miljoonan näkemys on kirjan "Essays in Population History" kappaleesta 6. Sherburn F. Cook ja Woodrow Borah "Vol.I" (Berkeley: University of California Press, 1971). 3 miljoonan näkemys on Bartolomé de Las Casasin aikansa arvio, jota käsittelee J.B. Thatcher kirjassaan "Christopher Columbus" 2 osaa. (New York: Putnam's, 1903-1904 Osa. 2, s. 384ff. Tainoja pidettiin sukupuuttoon kuolleina espanjalaisten väestönlaskussa tuohon aikaan, mistä löytyy yhteenveto Lewis Hanken kirjassa "The Spanish Struggle for Justice in the Conquest of America" (Philapelphia: University of Pennsylvania Press, 1947) s. 200ff.
[3] Sale, Kirkpatrick. The Conquest of Paradise: Christopher Columbus and the Columbian Legacy (New York: Alfred A. Knopf, 1990) s. 155
[4] de Las Casas, Bartolomé. The Spanish Colonie: Brevísima revacion (New York: University Microfilms Reprint, 1966).
[5] de Las Casas, Bartolomé. Historia de las Indias, Osa. 3, (Mexico City: Fondo Cultura Económica, 1951) kappale 29.
[6] Jensen, Derrick, Unpublished manuscript.
[7] Bodley, John H., Cultural Anthropology: Tribes, States and the Global System. Mayfield, Mountain View, California, 2000.
[8] Mumford, Lewis. Technics and Human Development, Harcourt Brace Jovanovich, New York, 1966. s. 186.
[9] Diamond, Stanley, In Search of the Primitive: A Critique of Civilization, Transaction Publishers, New Brunswick, 1993. s. 1.
[i] WordNet (R) 2.0, 2003, Princeton University.
[ii] The American Heritage Dictionary of the English Language, Fourth Edition, 2000, Houghton Mifflin Company.
[iii] Ibid.
[EDIT 30.5.2006: poistin mainintoja vanhentuneisiin linkkeihin, kuten radicalanthropology.com ja eces.org. Alla vielä muutettu kappale alkuperäismuodossaan.]
On olemassa hyviä yleisiä nettisivustoja joilla on aiheeseen liittyviä kirjoituksia, näytteitä ja artikkeleita. Katso Radical Anthropology osoitteessa http://www.radicalanthropology.com/writings.htm, http://www.primitivism.com, Dead Trees Earth First! nettijulkaisut http://eco-action.org/dt/index.html ja esseet Earth Crash, Earth Spiritillä http://eces.org/.
Mitä sivilisaatio on?
Jos ihmiset kuulevat että toiset haluavat luopua sivilisaatiosta, he automaattisesti reagoivat vaihtelevan negatiivisin tavoin johtuen heidän positiivisista mielleyhtymistään sanaa sivilisaatio kohtaan. Tämän osion tarkoituksena on selventää, määritellä ja kuvailla mitä tarkoitan sivilisaatiolla.
Jos katson sanakirjasta useimmin käytetyn sivilisaation määritelmän, se näyttää tältä:
sivilisaatio
1: edistyksellinen, kehittynyt yhteiskunta (esim. monimutkaiset laki-, poliittiset ja uskonnolliset organisaatiot); "ihmiset kehittyivät hiljalleen barbaarisuudesta sivilisaatioon"
2: kehitys jossa yhteiskunnat saavuttavat sivilisaation
3: tietty yhteiskunta tiettyyn aikaan tietyssä paikassa; "vanha Maya-sivilisaatio" [syn: kulttuuri]
4: erinomaisuus älyssä, käytöksessä ja tyylissä; "ihminen älyllisessä huipussaan"; "hänet muistetaan anteliaisuudestaan ja sivistyneisyydestään" [syn: hienostuneisuus, sivistyneisyys]
Synonyymit pitävät sisällään "edistyksellisyyden, rodunjalostuksen, kansalaisuuden, hienostuneisuuden, kehityksen, ylennyksen, koulutuksen, kohottautumisen, valaistumisen, hioutuneisuuden, edistyksen" ja "puhdistuneisuuden".
On sanomattakin selvää että sanakirjojen kirjoittajat ovat sivistyneitä ihmisiä - se todellakin auttaa selittämään miksi he määrittelevät itsensä noin hohdokkailla merkityksillä. Kuten Derrick Jensen kysyy, "voitko kuvitella sanakirjojen kirjoittajien suostuvan luokittelemaan itsensä matalatasoisen, kehittymättömän tai takapajuisen yhteiskunnan jäseniksi?" [1]
Vastaavasti, sivilisaation vastakohdat pitävät sisällään: "barbaarisuuden, julmuuden, erämaisuuden" ja "villiyden". Nämä ovat sanoja joita sivistyneet ihmiset käyttävät kuvaillessaan heitä jotka elävät sivilisaation ulkopuolella - erityisesti alkuperäiskansoja. Barbaarisuus ja barbaari tulevat Kreikan kielestä, tarkoittaen "ei-kreikkalaista, ulkomaalaista." Sana julma (savage) tulee latinasta ja tarkoittaa "metsistä". Sanojen alkuperät vaikuttavat harmittomilta, mutta on hyvin opettavaista nähdä sivistyneet ihmiset ovat käyttäneet näitä sanoja:
barbaarisuus
1: olla järkyttävän julma ja epäinhimillinen [syn: hirmutyö, barbaarisuus]
2: raaka barbaarinen julma teko [syn: raakuus, barbarismi, julmuus]
julmuus
1. olla julma, tai julmuuden muoto
2. väkivaltainen julma teko
3. julma käytös tai luonne; barbaarisuus.
Nämä sivistymättömyyden kuvaukset ja mielleyhtymät julmuuteen, ovat kuitenkin päinvastaisia historian kuvauksissa.
Otetaanpa yksi kuuluisimmista esimerkeistä sivistyneiden ja alkuperäiskansojen kohtaamisissa. Kun Kristoffer Kolumbus saapui ensimmäisen kerran Amerikkaan hän pani merkille kirjoittaessaan päiväkirjaansa alkuperäiskansojen puhtaan syyttömyyden: "he ovat hyvin lempeitä tuntematta pahuutta, tappamista tai valehtelua."
Joten hän päätti että heistä tulee erinomaisia palvelijoita.
Vuonna 1493, Espanjan kruunun luvalla, Kolumbus julisti itsensä Karibian ja Amerikkojen varakuninkaaksi ja kuvernööriksi. Hän asettui saarelle, joka on nykyisin jaettu Haitin ja Dominikaanisen tasavallan kesken ja alkoi järjestelmällisesti orjuuttaa ja teloittaa alkuperäisväestöä. (Saaren Taino-heimo ei ollut sivistynyt, vastakohtana inkoihin jotka eurooppalaiset myös valloittivat Keski-Amerikassa.) Kolmessa vuodessa Kolumbus oli onnistunut vähentämään alkuperäisväestöä 8 miljoonasta 3 miljoonaan. Vuonna 1514 enää vain 22 000 alkuasukasta oli jäljellä ja vuoden 1542 jälkeen he olivat kuolleet sukupuuttoon. [2]
Varainkeruujärjestelmä jonka Kolumbus laittoi toimintaan jotakuinkin vuonna 1495 oli yksinkertainen ja julma tapa täyttää työtä vieroksuvien espanjalaisten kullanhimo. Jokaisen yli 14-vuotiaan tainon piti toimittaa hallitsijoille haukan kellollinen ("hawk's bell" ilmeisesti muinainen mittayksikkö jonka määrään en ole löytänyt vastausta, suom.huom.) kultaa joka kolmas kuukausi (tai kullattomilla alueilla, 25 paunaa kehrättyä puuvillaa). He jotka toivat saivat merkin kaulaansa maksunsa suorittamisesta. Heitä jotka eivät tuoneet tai pystyneet, rangaistiin katkaisemalla heidän kätensä ja jättämällä heidät valumaan kuiviin. [3]
Yli 10 000 ihmistä tapettiin tällä tavoin Kolumbuksen kuvernööriaikana. Lukemattomina kertoina, nämä sivistyneet tunkeutujat osallistuivat kidutukseen, raiskauksiin ja massamurhiin.
Espanjalaiset löivät vetoa kuka pystyisi halkaisemaan miekalla miehen kahteen osaan, leikkaamaan irti hänen päänsä yhdellä iskulla tai avaamaan hänen suolistonsa. He repivät vauvat äitiensä syleistä ja hakkasivat vauvojen päitä kallioita vasten. He halkaisivat miekoillaan vauvojen, heidän äitiensä ruumiit ja kaikkien jotka heidän eteensä saattuivat. [4]
Toisinaan espanjalaiset vetivät miekkansa esiin ja alkoivat viiltää auki vatsoja, leikata ja tappaa miehiä, naisia, lapsia ja vanhuksia. Ihmisiä jotka eivät tehneet vastarintaa ja olivat peloissaan. Hetkessä kaikki heistä olivat kuolleet. Espanjalaiset tunkeutuivat taloihin ja jatkoivat samoin leikaten ja puukottaen kaikki jotka löysivät, niin että veri virtasi noroina kuin lehmiä teurastaessa. [5]
Tälläistä yhdensuuntaista, provosoimatonta, anteeksiantamatonta julmuutta ja häijyyttä tapahtui läpi historian lukemattomissa kohtaamisissa sivistyneiden ja alkuperäiskansojen välillä.
Ilmiötä on hyvin dokumentoitu erinomaisissa kirjoissa kuten Ward Churchill "A Little Matter of Genocide: Holocaust and Denial in the Americas, 1492 to the Present", Kirkpatrick Sale "The Conquest of Paradise: Christopher Columbus and the Columbian Legacy", Dee Brown "Haudatkaa sydämeni Wounded Kneehen - lännen valloitus intiaanien näkökulmasta". Farley Mowatin kirjat, erityisesti "Walking on the Land, The Deer People", ja "The Desperate" kuvaavat tätä aihetta Pohjois-Amerikan pohjoisilla ja arktisilla alueilla. Hyvää tietoa löytyy myös kirjoista: Howard Zinn "A People's History of the United States: 1492-Present and Voices of emphasis on Latin America" (tämä trilogia tarkastelee monia aiheeseen liittyviä epäoikeudenmukaisuuksia ja mellakoita.). Suosittelen myös Jack D. Forbes "Columbus: and Other Cannibals: The Wétiko Disease of Exploitation, Imperialism and Terrorism". Tietoa löytyy myös Jared Diamondin "Tykit, taudit ja teräs: Ihmisten yhteiskuntien kohtalot" vaikkakin olen usein eri mieltä kirjoittajan lähtökohdista ja lähestymistavasta.
Samankaltaisia hyökkäyksiä mitä sivistyneet ihmiset kohdistivat alkuperäiskansoja kohtaan, kohdistettiin myöskin jatkuvasti ei-ihmiseläimiä ja kasvilajeja kohtaan. Lajeja hävitettiin, usein tahallisesti ja yksinkertaisesti veriurheiluna kun sivistyneet ihmiset eivät tarvinneet niitä ruoaksi. Lukeaksesi tästä lisää, tutustu hienoihin kirjoihin kuten Farley Mowatin laajaan ja murskaavaan "Sea of Slaughter"iin tai Clive Ponting "A Green History of the World: The Environment and the Collapse of Great Civilizations" joka tutkiin myös sivilisaation esihistoriaa ja Euroopan kolonialismia.
Nämä julmuudet mielessämme meidän pitäisi (ellemme ole jo) lopettaa sivistyksen määritteleminen hyvänä ja sivistymättömän pahana. Näiden propagandisten määrittelyjen sijaan, antropologit ja muut ajattelijat ovat tulleet jokseenkin vähemmän oletuksiin perustuviin sivilisaation määritelmiin.
1800-luvulla elänyt englantilainen antropologi E.B. Tylor määritteli sivilisaation elämäksi kaupungeissa jota organisoi hallitus ja jota helpotetaan kirjoituksella. Hän huomasi että näissä yhteiskunnissa on erikoistumisen kaupungeissa mahdollistava tuotantoylijäämä joka voidaan vaihtaa tai kaapata (sodalla tai riistämällä).
Loistava nykykirjailija ja aktivisti Derrick Jensen on tunnistanut merkittäviä säröjä sivilisaation määrittelyssä sanakirjoissa ja hän kirjoittaa:
"Määrittelisin sivilisaation paljon tarkemmin ja käytännöllisemmin, kulttuurina joka koostuu monimutkaisista tarinoista, instituutioista ja ihmisen kädenjäljistä jotka sekä johtavat kaupunkien kasvuun että kumpuavat niistä (sivilisaatio, katso siviili: sanasta civis, tarkoittaen kansalaista, latinan sanasta civitatis, tarkoittaen osavaltiota tai kaupunkia). Jotta erottaisimme kaupungit leireistä, kylistä jne - ihmiset elävät enemmän tai vähemmän pysyvästi paikassa jonka asukastiheys on niin suuri, että se vaatii ruuan ja muiden elintarvikkeiden säännöllisen tuonnin maaseudulta." [6]
Nykyantropologi John H. Bodley kirjoittaa: "Sivilisaation päätarkoitus on organisoida kattava yhteiskunnallinen verkosto ideologisista, taloudellista ja sotilaallisista voimista jotka eri tavoin hyötyvät etuoikeutetusta taloudesta." [7] Toisin sanoen sivilisaation instituutiot kuten kirkot, yritykset ja armeijat elävät resursseista ja vallasta, ja ovat olemassa ohjatakseen niitä hallitsijoille ja eliitille.
1900-luvun historioitsija ja sosiologi Lewis Mumford on kirjoittanut yhden terävimmistä ja onnistuneimmista sivilisaation määritelmistä. Hän käyttää termiä sivilisaatio kuvaamaan ryhmää instituutioita jotka ensikerran ottivat muotonsa kuninkuuden alla. Sen pääpiirteinä ovat alituisesti vaihtelevat muodot läpi historian: vallan keskittyminen, luokkaerot, elinikäinen työläisyys, tuotannon koneellistaminen, sotilasvoiman kasvattaminen, köyhien taloudellinen riisto ja maailmanlaajuinen orjuuden ja pakkotyön tuominen teollisuuden ja armeijan tarpeisiin. [8]
Koostaen nämä useat antropologiset ja historialliset määritelmät yhteen, voimme löytää joitakin yhteisiä tekijöitä sivilisaatioille (alkuperäisheimoihin verrattuna.)
* Ihmiset elävät pysyvissä asumuksissa, huomattavan suuri osa heistä kaupungeissa.
* Yhteiskunta on riippuvainen laajasta maanviljelystä, jota tarvitaan ruokkimaan tiheä kaupunkiväestö joka ei kasvata itse ruokaansa.
* Yhteiskunnalla on johtajat ja jonkinlainen aristokratia joka koostuu poliittista, taloudellisista ja sotilaallisista voimista jotka mahdollistavat olemisensa riistämällä joukoittain ihmisiä.
* Eliitti ja mahdollisesti muut, käyttävät kirjoitusta ja numeroita pitääkseen kirjaa kulutushyödykkeistä, sotasaaliista jne.
* On olemassa orjuus ja pakkotyö, joita pidetään yllä joko fyysisellä väkivallalla tai taloudellisella pakolla (jolla ihmiset voidaan pudottaa vähäosaisuuteen palkkajärjestelmän ulkopuolelle.)
* On olemassa suuria armeijoita ja instituutionaalista sodankäyntiä.
* Tuotanto on koneellistettu, joko fyysisillä koneilla tai ihmisten käytöllä kuin he olisivat koneita.
* On olemassa laajoja, monimutkaisia instituutioita ihmisten käyttäytymisen hallitsemiseen heidän oppimisensa ja maailmankuvansa kautta (koulut ja organisoitu uskonto).
Antropologi Stanley Diamond tunnisti yhteisen tekijän näissä kaikissa piirteissä kun hän kirjoitti: "Sivilisaatio on lähtöisin valloituksesta ulkomailla ja painostuksesta kotimaassa." [9]
Tämä yhteinen tekijä on hallinta. Sivilisaatio on hallinnan kulttuuri. Sivilisaatioissa pieni ryhmä ihmisiä hallitsee isoa ryhmää ihmisiä sivilisaation instituutioiden kautta. Jos ihmiset ovat sivilisaation ulottumattomissa, silloin hallinta tulee armeijoiden ja lähetyssaarnaajien muodossa (jotka ovat sen teknisiä ja uskonnollisia erikoistujia). Jos hallittavat ihmiset ovat kaupungeissa, silloin hallinta voi tapahtua sisäisten armeijoiden, kuten poliisin kautta. Kuitenkin, on paljon halvempaa ja vähemmän räikeän väkivaltaista hallita käyttäytymistä uskonnon, koulujen, median ja vastaavien tekijöiden avulla, kuin käyttää raakaa voimaa joka tarvitsee pysyviä sijoituksia aseisiin, valvontaan ja työvoimaan.
Tämä toimii erittäin hyvin yhdistettäessä taloudelliseen ja maanviljelykselliseen hallintaan. Jos hallitaan ruoan ja muiden elintarvikkeiden tuotantoa, ihmisten on tehtävä mitä sanotaan, tai he kuolevat. Koska yleisesti hyväksytty kaupunkien määritelmä on se että ihmiset asuvat kaupungeissa, ovat he ovat luonnostaan riippuvaisia ruokajärjestelmästä jota vallanpitäjät hallitsevat.
Tehostaakseen hallintaa, vallanpitäjät ovat yhdistäneet ruoan ja maanviljelyksen hallintaan säätelyn joka vahvistaa heidän valtaansa. Hallitsevassa yhteiskunnassa rikkaat hallitsevat ruoan ja elintarvikkeiden tuotantoa ja median ja koulujen sisältöä. Koulut ja työpaikat toimivat valintamenettelynä: he jotka osoittavat kyvykkyytensä tehdä yhteistyötä vallanpitäjien kanssa käyttäymällä hyvin ja tekemällä miten heitä on käsketty, pääsevät parempipalkkaisiin töihin joissa heidän tarvitsee tehdä vähemmän töitä vaurautensa eteen. He jotka eivät pysty tai eivät halua tehdä miten heitä käsketään, pääsevät vain huonosti palkattuihin töihin ja siksi eivät pääse helposti käsiksi ruokaan ja elintarvikkeisiin, täytyen tehdä paljon töitä selvitäkseen, tai he tulevat köyhiksi ja kodittomiksi. Ihmiset ylempänä tässä hierarkiassa säästyvät yleensä taloudelliselta ja fyysiseltä väkivallalta jota kohdistetaan alempana oleviin. Tälläinen hyvin järkiperäinen riiston järjestelmä auttaa lisäämään järjestelmän tehokkuutta vähentämällä mahdollista vastarintaa tai ihmisten suoranaista kapinaa.
Median propagandajärjestelmät ovat saaneet useimmat ihmiset vakuuttuneiksi että tämä järjestelmä on jotenkin "luonnollinen" tai "välttämätön", mutta tottakai, se on täysin keinotekoinen ja vallanpitäjien toiminnan suoraa tulosta sekä niiden jotka uskovat hyötyvänsä siitä, tai niiden joita on estetty toimimasta toisin väkivallalla tai väkivallan uhalla.
Ristiriidassa hallinnan kulttuurin "luonnollisuuden" kanssa, on tieto että ihmiset elivät pienissä, ympäristöystävällisissä, osallistuvissa ja oikeudenmukaisissa ryhmissä yli 99% ihmishistoriasta. Alkuperäisväestön yhteiskunnista ja sivilisaation vertailusta on kirjoitettu monia loistavia kirjoja ja artikkeleja:
Chellis Glendinning "My Name is Chellis and I'm in Recovery from Western Civilization" on uskomaton ja lukemisen arvoinen kirja. Se on yksi suosikeistani. Voit lukea näytepätkän kappaleesta "A Lesson in Earth Civics" netissä. Katso http://www.eco-action.org/dt/civics.html. Hän on kirjoittanut myös useita aiheeseen liittyviä kirjoja, kuten "When Technology Wounds: The Human Consequences of Progress".
Marshall Sahlin "Stone Age Economics" on saman tyyliin yksityiskohtainen klassikko. Voit lukea hänen esseensä "The Original Affluent Society" netissä lukemattomilta sivuilta, kuten http://www.primitivism.com/original-affluent.htm.
Antropologi Stanley Diamondin kirja "In Search of the Primitive: A Critique of Civilization" on toinen klassikko.
Richard Heinbergin essee "The Primitivist Critique of Civilization" on myös todellakin lukemisen arvoinen. Se on myös saatavilla netistä monelta sivustolta, kuten http://www.eco-action.org/dt/critique.html.
On olemassa hyviä yleisiä nettisivustoja joilla on aiheeseen liittyviä kirjoituksia, näytteitä ja artikkeleita. Katso http://www.primitivism.com ja Dead Trees Earth First! nettijulkaisut http://eco-action.org/dt/index.html.
Nämä lähteet näyttävät että menneisyydessä on ollut tervehenkisiä, oikeudenmukaisia ja ympäristöystävällisiä yhteisöjä ja että ne olivat normeja lukemattomille sukupolville. Kyseessä on sivilisaatio, joka on hirviömäinen ja poikkeuksellinen.
Eläminen sivilisaation hallitsevan ympäristön sisällä on luonnostaan traumaattista, vaikkakin trauman aste vaihtelee henkilökohtaisista olosuhteista ja etuoikeutettujen ihmisten määrästä yhteiskunnassa johtuen. Derrick Jensen tuo tämän ilmi, hänen uskomattomassaan kirjassa "A Language Older than Words" ja Chellis Glendinning valottaa sen myös hyvin kirjassaan "My name is Chellis."
Sivilisaation välttämätön ympäristöllinen kestämättömyys on toinen tärkeä seikka. Josta aion kirjoittaa myöhemmin.
Katso aiheeseen liittyvän tiedon ja kritiikin suhteen Ran Prieur's Critique of Civilization usein kysytyt kysymykset (http://www.ranprieur.com/essays/civFAQ.html).
[1] Jensen, Derrick, Unpublished manuscript.
[2] Omistan monet tämän osion lähteistä liittyen Ward Churchillin tutkimukseen. 8 miljoonan näkemys on kirjan "Essays in Population History" kappaleesta 6. Sherburn F. Cook ja Woodrow Borah "Vol.I" (Berkeley: University of California Press, 1971). 3 miljoonan näkemys on Bartolomé de Las Casasin aikansa arvio, jota käsittelee J.B. Thatcher kirjassaan "Christopher Columbus" 2 osaa. (New York: Putnam's, 1903-1904 Osa. 2, s. 384ff. Tainoja pidettiin sukupuuttoon kuolleina espanjalaisten väestönlaskussa tuohon aikaan, mistä löytyy yhteenveto Lewis Hanken kirjassa "The Spanish Struggle for Justice in the Conquest of America" (Philapelphia: University of Pennsylvania Press, 1947) s. 200ff.
[3] Sale, Kirkpatrick. The Conquest of Paradise: Christopher Columbus and the Columbian Legacy (New York: Alfred A. Knopf, 1990) s. 155
[4] de Las Casas, Bartolomé. The Spanish Colonie: Brevísima revacion (New York: University Microfilms Reprint, 1966).
[5] de Las Casas, Bartolomé. Historia de las Indias, Osa. 3, (Mexico City: Fondo Cultura Económica, 1951) kappale 29.
[6] Jensen, Derrick, Unpublished manuscript.
[7] Bodley, John H., Cultural Anthropology: Tribes, States and the Global System. Mayfield, Mountain View, California, 2000.
[8] Mumford, Lewis. Technics and Human Development, Harcourt Brace Jovanovich, New York, 1966. s. 186.
[9] Diamond, Stanley, In Search of the Primitive: A Critique of Civilization, Transaction Publishers, New Brunswick, 1993. s. 1.
[i] WordNet (R) 2.0, 2003, Princeton University.
[ii] The American Heritage Dictionary of the English Language, Fourth Edition, 2000, Houghton Mifflin Company.
[iii] Ibid.
[EDIT 30.5.2006: poistin mainintoja vanhentuneisiin linkkeihin, kuten radicalanthropology.com ja eces.org. Alla vielä muutettu kappale alkuperäismuodossaan.]
On olemassa hyviä yleisiä nettisivustoja joilla on aiheeseen liittyviä kirjoituksia, näytteitä ja artikkeleita. Katso Radical Anthropology osoitteessa http://www.radicalanthropology.com/writings.htm, http://www.primitivism.com, Dead Trees Earth First! nettijulkaisut http://eco-action.org/dt/index.html ja esseet Earth Crash, Earth Spiritillä http://eces.org/.
