Toimintakutsu: Mitä öljyn jälkeen?
Romahdus | torstai, 4.05. 2006 @ 17:20
Katselukertoja: 2 580
Yhdysvaltalainen geologi Dale Allen Pfeiffer kirjoitti tämän artikkelin esipuheeksi ja toimintakutsuksi sivustolleen survivingpeakoil.com, minne on kerätty artikkeleita käsittelemään ja helpottamaan siirtymistä öljyn- ja teknologianjälkeiseen maailmaan.
Tiivistelmä
Tiedeyhteisöstä tulevat ennenkuulumattomat varoitukset antavat ymmärtää planeetan ekosysteemien olevan kuormitettuja romahduspisteeseen; normaali bisnes ei ole enää mahdollista, ja meillä on vain vähän aikaa jäljellä. Sivilisaatio on kohtaamassa sosiaalisten kriisien muurin. Kaikki nämä ongelmat syntyvät kapitalismin luonteesta, emmekä voi olettaa poliittisten johtajien tai yritysten löytävän ratkaisuja niihin. Kirjoittaja haluaa pyytää neuvoja jokaiselta, jolla voisi olla ehdotuksia tarvittavista keinoista, joilla rajoitetun keinovalikoiman omaavat ihmiset voisivat helpottaa siirtymistään öljynjälkeiseen maailmaan.
Sisältö
- 1. Planeetta kriisin kourissa
- 2. Normaalia bisnestä
- 3. Normaalin bisneksen seuraukset
- 4. Normaalin bisneksen loppu
Planeetta kriisin kourissa

Maailman tiedeyhteisö on julkaissut sarjan ennennäkemättömiä varoituksia viimeisen kymmenen vuoden aikana1. Tieteen tekijät ovat työskennelleet kuumeisesti arvioidakseen planeetan tilaa, ja havainneet kaikkien Maan ekosysteemien olevan hätää kärsimässä, monien romahtamispisteessä. Heidän varoitustensa mukaan aikaa tilanteen korjaamiseen on vain yhden, korkeintaan kahden sukupolven verran2. Kuitenkaan edes he eivät ymmärrä miten vähän aikaa on jäljellä. He sanovat ettei normaali bisnes voi jatkua. Ja heidän arvionsa jätetään huomiotta.
Meitä varoitellaan planeettaa uhkaavasta maailmanlaajuisesta ilmastonmuutoksesta ja otsonikadosta. Jäätiköt pohjoisessa ja etelässä ovat hajoamassa, samalla kun lisääntyneelle ultraviolettisäteilylle herkkien lajien häviäminen kiihtyy. Ihosyövät ja silmäkaihit ovat lisääntymään päin, kuten myös aavikoituminen joka puolella maailmaa. Pohjoiset lajit vetäytyvät, lämmössä paremmin viihtyvien lajien laajentaessa aluettaan päiväntasaajan suunnalta korkeammille leveyspiireille, tuoden mukanaan joskus trooppisina pidettyjä tauteja. Joka puolella maailmaa kasvilajit, joista monet ovat tärkeitä satolajejamme, kärsivät lisääntyneestä ultraviolettisäteilystä3.
Olemme paraikaa keskellä planeetan historian kolmatta suurta sukupuuttoaaltoa. Sukupuuttovauhti on 100-1000 kertaa suurempi kuin luonnollinen sukupuuttovauhti4. Elämän monimuotoisuus planeetalla, mikä on selkeä mittari elonkehän terveydelle ja sopeutumiskyvylle muutoksissa, on heikentynyt pahasti. Ihmiskunta on anastanut puolet planeetan yhteyttämiseen käytettävissä olevasta alkuasteen auringonvalosta, ja on ottanut viljelyyn käytännössä kaiken planeetan viljelykelpoisen maan5. Loput eläin- ja kasvikunnasta on pakotettu pärjäämään niillä vähäpätöisillä mailla mitä on jäljellä, tai tonkimalla jätteitämme.

Nykyaikainen maatalous kuluttaa maaperän ravinteita paljon niiden uusiutumisvauhtia nopeammin, eroosion kuluttaessa maaperää siellä missä se on jäänyt paljaaksi. Pintavesiä ohjaillaan niin paljon että monista joenuomista on tuskin enää vain puro jäljellä, ja pohjavesiä pumpataan maatalouden ja teollisuuden käyttöön uusiutumistahdin moninkertaisesti ylittävällä tahdilla6. Maailman kalakannat ovat romahtamassa7. Elintärkeitä resurssivarantoja käytetään loppuun joka puolella8.
Ketjun toisessa päässä taas kaatopaikat ylipursuavat. Saasteet, raskasmetallit ja tehdasvalmisteiset kemikaalit turmelevat ilmakehän, vesistöt ja maaperän, asettuen ravintoketjuun joka puolella. On hyvin epätodennäköistä, että nykypäivänä jossain eläisi ihminen, joka ei varastoisi kehossaan tehdasvalmisteisia myrkkyjä9.
Tämä on vain pieni otanta lukemattomista normaalin bisneksen toteuttamiseen liittyvistä ongelmista. Maailman tiedeyhteisö varoittaa kuinka meidän täytyy hoitaa nämä ongelmat nyt, kun vielä on aikaa, tai nämä ongelmat hoitavat meidät. Kuitenkin harvat näistä tiedemiehistä tietävät miten vähän aikaa meillä on näiden ongelmien hoitamiseen. Meillä ei ole sukupolvea tai kahta. Kaikista todennäköisimmin meillä on korkeintaan joitakin vuosia.
Seuraavan viidestä kymmeneen vuoden aikana energiaperustamme alkaa supistua peruuttamattomasti. Kutistuva energiaperusta on seurausta maailman öljyntuotannon huipputason saavuttamisesta ja sitä seuraavasta tuotannon vähenemisestä. Elämme tällä hetkellä öljyajan huipulla. Jokaisella meistä on viittäkymmentä orjaa vastaava energia työskentelemässä puolestamme, ja hemmottelemassa meitä viimeisimmillä teknologisilla mukavuuksilla. Hiilivetyjä käytetään raaka-aineena yli puolelle miljoonalle eri tuotteelle: lannoitteet, lääkkeet, muovit, eristeet, tietokoneet, asfaltti, musteet & väriaineet, maalit, liimat, liuottimet, puhdistusaineet, golfpallot, cd-levyt, roskapussit, kynsilakat, pesuaineet ja purukumi - vain muutamia mainitakseni10. Käytännössä kaikkea teollista toimintaamme pyörittää hiilivedyistä saatu energia.
Hiilivedyt ovat toimineet korkealaatuisen, helposti saatavan energian aarreaittana, mistä voimme ottaa haluamallamme tahdilla niin pitkään kun tarjontaa riittää. Ja se on tämä runsas energiavarasto, mikä on mahdollistanut kaiken teknologisen kehityksen, mukaanlukien "vihreän vallankumouksen" (maatalouden teollistumisen), tehden mahdolliseksi ihmisväestön lähes logaritmisen kasvun. Kun kyse on vastineesta markalle, ei ole olemassa mitään öljyä korvaavaa. Litrassa öljyä on yhtä paljon energiaa kuin tuhannessa litrassa maakaasua, kolmessa kilossa polttopuuta tai kahdessakymmenessäneljässä ympäri vuorokauden hyvässä kelissä toimivassa aurinkopaneelissa11. Öljy tarjoaa 1.3-2.45 kertaa enemmän taloudellista arvoa kilokaloria kohti kuin hiili12.
Kuitenkin lähestymme nopeasti päivää milloin olemme ottaneet kaiken helposti saatavan öljyn13. Siitä edespäin täytyy sijoittaa jatkuvasti enemmän energiaa öljyn saamiseksi. Varsin pian näemme päivän milloin öljytynnyrin tuottaminen (eli poraaminen, jalostaminen ja markkinoille toimittaminen) kuluttaa yhtä paljon energiaa kuin mitä tynnyrin öljystä saadaan. Tämän vaiheen jälkeen öljyntuotannon nettoenergia muuttuu negatiiviseksi. Öljy ei tule koskaan kokonaan loppumaan; sitä tulee aina olemaan jonkin verran maan sisässä. Öljylähteitä ei hylätä sen takia että ne ovat kuivia - ne hylätään, koska niiden energiavoitto on laskenut nollaan.
Mikään ei tarjoa samaa vastinetta markalle kuin öljy, eikä mikään voi korvata sitä - ei erikseen eikä yhdessä. Etanolienergian nettoarvo on nolla (jos ei oteta huomioon maaperän ja vesistöjen kärsimiä vahinkoja ja muita kestämättömistä maatalouskäytännöistä seuraavia kuluja) - siihen on myönnetty tukia maatalousbisneksen helpottamiseksi14. Aurinkoenergia tuottaa vähäpätöisen nettoenergian ja aurinkokennojen valmistusaineet ovat hiilivetyjä. Tuulivoima tuottaa selvästi positiivisen energiasuhteen - mutta tuuli on parhaimmillaankin epäsäännöllistä15.
Paljon mainostetut vetykennot eivät ole energianlähde ollenkaan, vaan pikemminkin vain tapa energian varastoinnille. Ilmaista vetyä ei ole olemassa. Vetysidoksen murtamiseen tarvitaan enemmän energiaa kuin mitä koskaan voidaan vapautuneesta vedystä saada. Tämänhetkinen vety saadaan maakaasusta - hiilivedystä. Kuvitellussa aurinko- ja vetykennojen järjestelmässä, jokainen merkittävä järjestelmän osa, aurinkopaneeleista vetykennoihin itsessään, tarvitsee hiilivetyjä energiaksi tai raaka-aineeksi. Vetytalous ei koskaan tule korvaamaan öljyaikaa16.
Hiili on runsasta, mutta sen energian voittosuhde on heikko öljyyn verrattuna, ja se tulee jatkossa hupenemaan nopeasti. Hiilentuotanto on erittäin haitallista ympäristölle ja hiilenpoltto on paljon likaisempaa puuhaa kuin öljyn polttaminen17. Ydinvoimalat ovat yksinkertaisesti aivan liian kalliita rakentaa, uraani on harvinaista, ja jätteitä (mukaanlukien suljetut voimalat) täytyy varastoida ja vartioida käytännössä ikuisesti18.
Vihreän vallankumouksen tyylinen teollinen maatalous tarvitsee erittäin paljon energiaa. Jokaiseen nykyään tuotettuun ruokakaloriin tarvitaan kymmenen kaloria hiilivetyenergiaa19. Tämä pitää sisällään pakkaamiseen ja kauppoihin kuljettamiseen vaadittavan energian, muttei energiaa minkä kuluttaja käyttää kulkiessaan kauppaan ja sieltä takaisin, eikä ruoan valmistamiseen kotona kuluvia energiakustannuksia. Ilman hiilivetyjä planeetta voi tuottaa ruokaa ylläpitämään vain noin kahden ja puolen miljardin ihmisen väestöä. Nykyinen maapallon väkiluku ylittää kuusi miljardia. Yhdysvallat voi ruokkia vain kaksi kolmannesta nykyisestä väestöstään ilman teollista maataloutta20.
Energiaperustamme alkaa pian huveta. Planeetan voimavaroja kulutetaan loppuun ja me tulemme kohtaamaan planeetan kriisin kourissa. Normaali bisnes ei voi jatkua.
Normaalia bisnestä
Sen sijaan että keskittyisimme näihin koko planeetan elinmahdollisuuksia uhkaaviin ongelmiin, olemme päättäneet olla huomioimatta niitä. Vastausten etsimisen ja toteuttamisen sijasta laitamme pääosan vaivannäöstämme näiden ongelmien olemassaolon kieltämiseen, tai, siinä epäonnistuessamme, sen kieltämiseen että jotain täytyisi tehdä. Suurimmilta osin vain puistelemme vähän päätämme ennen kuin jatkamme kuluttamista ja maailmanlaajuisten vapaiden markkinoiden tavoittelua.
Uusklassiset taloustieteilijät kertovat miten markkinat tulevat ratkaisemaan kaikki ongelmamme. He vakuuttavat että saasteet, resurssipula, ekosysteemien romahtaminen ja maatalouden epäonnistuminen tulee tuottamaan taloudellisen kiihokkeen, mikä kannustaa uusien luonnonvarojen löytämiseen ja uusien teknologioiden kehittämiseen. Heidän sanojensa mukaan markkinat tulevat ylläpitämään tasapainoa, välittämättä siitä miten paljon ihmisten ja ympäristön tarvitsee kärsiä sen seurauksena. Meidän täytyy vain välttää kaikkia pyrkimyksiä talouskasvua rajoittavaan sääntelyyn. Heillä ei ole hajuakaan siitä miten talouskasvua voidaan ylläpitää energiaperustan kutistuessa, joten he vain välinpitämättömästi kieltävät mahdollisuuden jälkimmäisen olemassaoloon.
Uusklassiset taloustieteilijät uskovat vapaamarkkinakapitalismin todistaneen ylivoimaisuutensa autoritäärisen kommunismin romahtamisen myötä. Globalisaatio on kapitalismin huipentuma, edistäen vapaata pääsyä luonnonvaroihin ympäri maailmaa, ajaen samalla alas työvoimakustannuksia tarjotakseen halpoja tuotteita ja mahdollisimman suuria voittoja. Päästäksemme jaolle tämän oletetusti hyväntahtoisen järjestelmän eduista, meidän ei tarvitse muuta kuin kuluttaa, kuluttaa, kuluttaa ja kuluttaa vielä vähän lisää.

Kuitenkin tämän järjestelmän perustana olevat valtaerot on viety hajoamispisteeseen. Menneiden aikojen kuninkaalliset ja rosvoparonit eivät edes osanneet uneksia sellaisesta rikkauksien keskittymisestä, mitä nykypäivän Waltonit, Gatesit ja Erkot pääsevät kokemaan. Yhdysvalloissa vuonna 2002 keskiarvotoimitusjohtaja tienasi 282 kertaa enemmän kuin keskiarvotyöläinen21. Ja keskiarvotyöläinen tienaa nykypäivän Yhdysvalloissa itse asiassa suhteellisesti vähemmän kuin 30 vuotta sitten, vaikkakin työntekijän tuottavuus on kasvanut22.
Ulkoistaminen on antanut yhtiöille mahdollisuuden siirtää työpaikkoja sinne missä työläisille voidaan maksaa vähiten, ja missä heidän toimintansa altistetaan vähimmälle valvonnalle ja verotukselle. Valkokaulustyöntekijät eivät ole yhtään sen vähemmän alttiita ulkoistamiselle. Jopa palvelualan työpaikat siirtyvät pois Yhdysvalloista sikäli kuin mahdollista. Ja täyttääkseen jäljellä olevat matalapalkkatyöpaikat, yhtiöt tuovat maahan kymmeniä tuhansia maahanmuuttajia vuosittain. Sen tuloksena globaalisaatiosta on tullut työläisten, yhteisöjen ja ekosysteemien globaali kilpajuoksu pohjalle.
Työväenluokan ihmiset eivät vain työskentele lujempaa pienemmällä palkalla, he saavat myös suhteessa vähemmän etuja kuin 30 vuotta sitten23. Yhdysvaltalaiskuluttajat pitävät hallussaan ennätystasoja henkilökohtaisen velan suhteen, ja henkilökohtaisten konkurssien määrä on mennyt avioerojen edelle. Samaan aikaan sosiaaliturvaverkostoa puretaan ja infrastruktuurin annetaan rapistua, siellä missä sitä ei yksityistetä. Julkinen koulutus on joutunut kerjuulle, vankilateollisuuden ollessa yksi Yhdysvaltojen nopeimmin kasvavista teollisuudenaloista24.
Kova yksilöllisyys on päivän standardi, pakottaen jokaisen suoraan kilpailuun. Ihmisen yhteistyöhön pyrkivä perusvaisto on unohdettu hullussa ryntäyksessä kaikkien muiden syrjäyttämiseksi. Yhteiskunta on pilkottu; vihreä kylä on korvattu ostoskeskuksella. Avointa väittelyä ja ideoiden vapaata viestintää voi löytää enää vain kyberavaruudesta.
Samaan aikaan aito yksilöllisyys ja alkuperäisyys on käynyt epäilyttäväksi. Ihmisiä rohkaistaan sopeutumaan. Kulttuurierot hävitetään ympäri maailmaa tapahtuvassa kulttuurien yhdenmukaistamisessa - Benjamin Barber kutsuu sitä nimellä "McWorld."
Suuresta osasta ihmisiä on tulossa pelkkää karjaa, joka kyseenalaistamatta seuraa esivaltaa. Kriittinen ajattelu on korvattu taantumuksellisilla kiihokkeilla, tunteisiin vetoamisella, ja muilla järkevän keskustelun korvikkeilla. Pilkottuna ja poistettuna suorasta kanssakäymisestä ympäröivän maailman kanssa, ylityöllistetty rahvas on pitkälti riippuvainen markkinakoneiston heille jauhamasta kulttuurirehusta. Se on henkisen roskaruoan dieetti, mihin on sekoitettu levottomia fantasioita, kulutusvetoomuksia, pelon lietsontaa ja vaikenemista, mitä edistää mediateollisuus, jonka maksavat mainostajat suosivat passiivisten katselijoiden yleisöä, jotka ovat riippuvaisia viihteestä ja pitkälti kyvyttömiä omien asioidensa hoitamiseen.
Normaalin bisneksen seuraukset

Minkään edellämainitusta ei pitäisi tulla yllätyksenä. Se on kaikki luonnollista ja ennaltanähtävää seurausta normaalista bisneksestä kapitalistisessa järjestelmässä. Tässä järjestelmässä pääoma luo voittoa työvoiman ja luonnonvarojen riistämisen kautta. Joten, kapitalismin lähestyessä huippuaan maailman mittakaavassa, se ei voi johtaa muuhun kuin epävakaaseen vallan epäsuhtaan ja rikkauksien kasaantumiseen pienen ja poissulkevan yläluokan käsiin, köyhtyneeseen ja voimattomaan työväenluokkaan, yhteisöjen vararikkoihin, ekosysteemien ylikuormitukseen ja loppuunkuluneisiin resurssivarantoihin. Tämä voidaan välttää ainoastaan hankkiutumalla eroon kapitalismista.
Kapitalismia ei voida uudistaa. Kaikki pyrkimykset sen reilumpaan säännöstelyyn, kaikki yritykset sen uudistamiseen - oli se rahallinen uudistus tai minkälainen uudistus tahansa - on tuomittu epäonnistumaan kapitalismin muuttumattoman perusluonteen johdosta. Säännöstelyt ja uudistukset saattavat auttaa pelikentän tasoittamiseen hetkeksi, mutta pitkällä aikavälillä kapitalismi löytää keinot kaikkien sen rajoittamiseen pyrkivien yritysten kiertämiseksi, tai sääntelyiden purkamiseksi. Kapitalismi on lopulta aina kestämätön hyväksikäytön järjestelmä.
Itsessään kapitalismi on demokratian vastakohta. Järjestelmä voi olla demokraattinen ainostaan niin pitkään kuin sen rahvas on tasa-arvoinen - poliittisten oikeuksien suhteen; pääsyssä osalliseksi sosiaaliseen tilaan; mahdollisuuksissa taata ostovoima ilman köyhyyden tai omaisuuden takavarikon uhkaa; ja turvassaan lakeihin, joiden täytyy suojella kaikkia tasa-arvoisesti, jos termille "demokratia" meinataan antaa mitään merkitystä. Aitoa yleistä itsemääräämisoikeutta (demokratian kirjaimellinen tarkoitus) voi ylläpitää vain asioista perillä olevat ihmiset. Kuitenkin kapitalismi pohjautuu vallan epäsuhtien hyväksikäyttöön, ja sen sulavaa toimivuutta pidetään yllä voimattoman, tietämättömän työväenluokan avulla.
Täältä löytyy syy demokratian epäonnistumiselle Yhdysvalloissa. Ja tämä on myös salaisuus siitä miksi perustajaisät valitsivat edustuksellisen demokratian järjestelmän, ja miksi Yhdysvaltojen perustuslain vahvistamista vastustettiin rahvaan toimesta laajalti aikanaan. Perustuslain laatijat olivat poikkeuksetta rikkaita valkoisia miehiä, jotka olivat huolissaan kansannousun mahdollisuudesta. Verhoutuneena demokratiaan, he suunnittelivat poliittisen järjestelmän missä päätöksentekovalta oli eristetty rahvaasta, ja näin helposti rikkaiden ja voimakkaiden kontrolloitavissa. Tätä epäsuhtaa laajennettiin myöhemmin myöntämällä yhtiöille suojeltu asema ja lailliset oikeudet25.
Tämän seurauksena kaikki Yhdysvaltojen koskaan sotimat sodat, kaikki konfliktit mitä Yhdysvallat on tukenut, ja jokainen palanen Yhdysvaltojen koskaan tarjoamaa ulkomaanapua, on toteutettu yläluokan työvoiman ja luonnonvarojen riistämisoikeuden tukemiseksi, demokratian vaatteisiin puettuna.
Normaalin bisneksen loppu

Normaalin bisneksen ei voi antaa enää jatkua. Normaalin bisneksen jatkaminen tarkoittaa sivilisaation romahtamisen, ekosysteemien tuhoutumisen, miljardien ihmisten kuolemisen, selvinneiden ennennäkemättömän kärsimyksen ja köyhtymisen, ja mahdollisesti sukupuuttoaallon - tasolla mikä on vastaava tai suurempi kuin Permiäärikauden lopun taso26 - edistämistä. Ja kaikki tämä vain omatuntojemme helpottamiseksi, kun annamme hillittömän ahneuden ja tietämättömyyden jatkua.
Emme voi luottaa vaaleilla valittujen johtajiemme toimivan oikein, vielä vähemmän yhtiöiden. Aikaa on hyvin vähän jäljellä, ja tässä vaiheessa voi hyvinkin olla mahdotonta suunnitella koko sivilisaatiotamme uudestaan. Mutta voimme mahdollisesti järjestellä uudelleen omat elämämme ja yhteisömme selviämään muutoksesta. Se on velvollisuutemme tuleville sukupolville ja lopulle elonkehästä.
Mutta tarvitsemme vaihtoehtoja ja neuvoja. Tarvitsemme käytännön ehdotuksia, mitä yksilöt, perheet ja pienyhteisöt voivat toteuttaa. Tarvitsemme neuvoja siitä mitä voimme saavuttaa paikallistasolla rajoitetulla keinovalikoimalla. Ja tarvitsemme neuvoja miten voimme saavuttaa tämän niin demokraattisella ja tasa-arvoisella tavalla kuin mahdollista.
Auttaakseni tässä, olen keräämässä neuvoja asiantuntijoilta eri aloilta, kuten permakulttuurista, sosiaaliekologiasta, kestävästä työnteosta ja niin edelleen. Esitän tässä kutsun artikkeleille keneltä tahansa, joka tuntee pystyvänsä antamaan joitain neuvoja. Aihe kuuluu: ottaen huomioon tässä artikkelissa esiin tuodut olosuhteet, millä tavoin rajoitetun keinovalikoiman omaavat ihmiset voivat helpottaa siirtymistään teknologianjälkeiseen maailmaan?
Dale Allen Pfeiffer
Geologi, tiedetoimittaja, kirjailija
Holly, Michigan, USA
Huhtikuun 26. 2004
www.survivingpeakoil.com
VIITTEET
1 Lisätiedoksi näistä varoituksista kannattaa katsoa artikkeli "The End of the Oil Age, Chapter 15, Imminent Peril, Part 1", tältä kirjoittajalta; (http://www.lulu.com/allenadale). Sama artikkeli löytyy myös arkistoista osoitteessa www.fromthewilderness.com. Itsenäisiä varoituksia voi löytää netistä:
Population Growth, Resource Management and a Sustainable World. Joint Statement of the Royal Society of London and the US National Academy of Sciences, 1992. Archived at http://www.dieoff.com/page7.htm
World Scientists' Warning to Humanity. Union of Concerned Scientists, 11/18/1992.http://www.ucsusa.org/ucs/about/page.cfm?pageID=1009
Joint Statement by 58 of the World's Scientific Academies.US National Academy of Sciences, 10/27/1993.http://www4.nas.edu/iap/iaphome.nsf/weblinks/SAIN-4XVKHY?OpenDocument
JointNational Academyof Sciences and Royal Society Resolution: Towards Sustainable Consumption. US National Academy of Sciences, 1997.http://www4.nas.edu/NAS/nashome.nsf/Multi+Database+Search/65F4E52642745F1485256709006FBD91?OpenDocument
World Scientists' Call for Action. Union of Concerned Scientists, December, 1997.http://www.ucsusa.org/ucs/about/page.cfm?pageID=1007
Transition to Sustainability in the 21st Century: The Contribution of Science & Technology. InterAcademy Panel, May 2000.http://www4.nas.edu/iap/iaphome.nsf/weblinks/SAIN-4XVLCT?OpenDocument
2 Yleiskatsaus näihin maailmanlaajuisiin arviotutkimuksiin voi löytää artikkelista "The End of the Oil Age, Chapter 15, Imminent Peril, Part 1", tältä kirjoittajalta; (http://www.lulu.com/allenadale). Sama artikkeli on myös luettavissa arkistoista osoitteessa www.fromthewilderness.com. Varsinaiset laskelmatutkimukset voi löytää seuraavista linkeistä:
Guide to World Resources, 2000-2001: People & ecosystems; The Fraying Web of Life. World Resources Institute, April 2000.http://wri.igc.org/wri/wrr2000/
Global Environmental Outlook-3. United Nations Environment Programme, May 22 2002. http://www.grida.no/geo/geo3/
State of the World 2003. Worldwatch Institute, June 2003.http://www.worldwatch.org/pubs/sow/2003/
3 Teollisuuden aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta löytää lisätietoa meneillään olevassa kirjoitussarjassani "Global Climate Change and Peak Oil", minkä löytää osoitteesta www.fromthewilderness.org.
Tieteellisistä tutkimuksista teollisuuden aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta ja sen seurauksista keskustellaan yksityiskohtaisesti teoksessa "Climate Change 2001,The Intergovernmental Panel on Climate Change. Cambridge University Press, 2001."http://www.grida.no/climate/ipcc_tar/
Maailman tiedeakatemioiden tutkimusta tukeva lausunto löytyy julkaisusta "The Science of Climate Change.5/17/2001."http://www.royalsoc.ac.uk/files/statfiles/document-138.pdf
Otsonikatoa käsitteleviä nettisivuja:
http://www.epa.gov/ozone/
http://www.igc.org/envreview/blaustei.html
http://www.arn.org/currpage/uvhealth.htm
Lisätietoa maailmanlaajuisesta ilmastonmuutoksesta löytyy seuraavilta sivuilta:
http://www.climatehotmap.org/
http://www.ucsusa.org/warming/
4 Loistava verkkosivu nykyisestä massasukupuutosta:http://www.well.com/user/davidu/extinction.html
5 Human appropriation of the products of photosynthesis, Vitousek, P.M. et al. Bioscience 36, 1986.http://www.science.duq.edu/esm/unit2-3
Land, Energy and Water: the constraints governing Ideal US Population Size, Pimental, David and Pimental, Marcia. Focus, Spring 1991. NPG Forum, 1990.http://www.dieoff.com/page136.htm
6 Lisätietoa nykyaikaisen maatalouden vaikutuksista löytyy artikkelista "The End of the Oil Age, Chapter 17, Eating Fossil Fuels," tältä kirjoittajalta; (http://www.lulu.com/allenadale). Sama artikkeli löytyy arkistosta osoitteessa www.fromthewilderness.com. Suomennos "Öljymässyt: Fossiilisten polttoaineiden vaikutus ravinnontuotantoon" löytyy osoitteesta http://takku.rbgi.net
Food, Land, Population and the U.S. Economy, Executive Summary,Pimentel, David and Giampietro, Mario. Carrying Capacity Network, 11/21/1994.http://www.dieoff.com/page40.htm
7 Collapse of Wild Fisheries,Western Canada Wilderness Committee. Co-published by Wilderness Committee and the Union of B.C. Indian Chiefs, Vol. 21. No. 5; Fall, 2002.http://www.wildernesscommittee.org/campaigns/marine/policy/fish_farms/reports/fall2002/collapse
Why Fisheries Collapse and what to do about it,Roughgarden, Jonathan, & Smith Fraser. Proceedings of the National Academy of Sciences, Vol. 93, pp. 5078-5083; May, 1996.
http://www.pnas.org/cgi/reprint/93/10/5078.pdf
8 The Limits to Growth,Meadows, Dennis, et al. Universe Books, 2nd Edition.
Limits to Growth: the 30 year global update,Meadows, Dennis, Randers, Jorgen, & Meadows, Donella. Chelsea Green Publishing Company, June 2004.
Influence of Capital Inertia on Renewable Resource Depletion,Weisbuch, Gerard, et al. Labratorie de Physique Statistique de l'Ecole Normale Supérieure; February, 1997.http://www.lps.ens.fr/~weisbuch/inert/p3/p3.html
9 http://www.pbs.org/tradesecrets/
10 The Oil Crash and You,Thomson, Bruce. Look in the RunningOnEmpty2 yahoo group's files section. Document name:!CONVINCE SHEET v19.doc. 9/2/2001. http://groups.yahoo.com/group/RunningOnEmpty2/files/
11 Oil Crisis Powerpoint Presentation,Stasse, Mike. Look in the RunningOnEmpty2 yahoo group's files section. Document name:oil crisis.ppt. 2/14/2004.http://groups.yahoo.com/group/RunningOnEmpty2/files/
12 Synopsis,edited by Hanson, Jay. March 8, 2001.http://www.dieoff.com/synopsis.htm
13 "Öljyasiantuntijat Colin Campbell, Jean Laherrere, Brian Fleay, Roger Blanchard, Richard Duncan, Walter Youngquist, and Albert Bartlett (moninaisia metodeita käyttäen) ovat arvioineet "perinteisen öljyn" tuotannon saavuttavan "piikin" noin vuonna 2005. Lisäksi, toimitusjohtajat yrityksistä Agip, ENI SpA, (Italian öljy-yhtiöt) ja Arco ovat kaikki julkaisseet arvioita piikistä vuodelle 2005. Joten se tuntuu uskottavalta arviolta." Synopsis,edited by Hanson, Jay. March 8, 2001.http://www.dieoff.com/synopsis.htm
Lisätietoa öljypiikistä, katso "The End of the Oil Age", tältä kirjoittajalta. Lulu Press, April, 2004.http://www.lulu.com/allenadale. Tai "The Party's Over; oil, war, and the fate of industrial societies",Heinberg, Richard. New Society Publishers, 2003.
Yhdysvaltojen Energiavirasto ja US Geological Survey arvioivat maailman öljypiikin tapahtuvan vuosien 2025 ja 2030 välillä. Mutta heidän käyttämäänsä metodologiaa on kritisoitu huomattavasti, ja molempien virastojen jäsenet ovat yksityisesti ilmaisseet epäilynsä näitä arvioita kohtaan.
14 Ethanol from Corn: clean renewable fuel for the future, or drain on our resources and pockets?,Patzek, Tad W. Dept. of Civil and Environmental Engineering, University of California, June 14, 2003.http://www.ce.berkeley.edu/Courses/E11/PatzekEthanolPaper.pdf
Ethanol from Corn: just how unsustainable is it?,Patzek, Tad W. Seminar at Stanford University.http://pangea.stanford.edu/ESYS/Energy%20seminars/patzek_ethanol.pdf
15 The Party's Over; oil, war, and the fate of industrial societies,Heinberg, Richard. New Society Publishers, 2003; pp. 139-146.
16 For a critical look at some of the problems associated with hydrogen fuel cell technology, see The End of the Oil Age, Chapter 8, Much Ado about Nothing,by this author. Lulu Press, April, 2004.http://www.lulu.com/allenadale
Or seeThe Party's Over; oil, war, and the fate of industrial societies,Heinberg, Richard. New Society Publishers, 2003; pp. 146-149.
17 The Party's Over; oil, war, and the fate of industrial societies,Heinberg, Richard. New Society Publishers, 2003; pp. 129-132.
Beyond Oil,Gever, John, et al. Univ. Pr. Colorado, 1991. pp. 65-68.
18 The Party's Over; oil, war, and the fate of industrial societies,Heinberg, Richard. New Society Publishers, 2003; pp. 132-139.
19 The Tightening Conflict: Population, Energy Use, and the Ecology of Agriculture,Giampietro, Mario and Pimentel, David, 1994.http://www.dieoff.com/page69.htm
20 The End of the Oil Age, Chapter 17, Eating Fossil Fuels,Pfeiffer, Dale Allen. Lulu Press, April, 2004.http://www.lulu.com/allenadale
21 Executive Excess 2002,Anderson, Sarah, et al. Institute for Policy Studies & United for a Fair Economy, August 26th, 2003.http://www.ufenet.org/press/2003/EE2003.pdf
22 State of Working America 2002-2003: Executive Summary and Introduction.Economic Policy Institute.http://www.epinet.org/press/embargoed/swa2002.pdf
23 ks. edellinen
24 The Prison Industry.http://www.corpwatch.org/issues/PII.jsp?topicid=119
25 Toward an American Revolution: Exposing the Constitution and other Illusions,Fresia, Jerry. South End Press, 1988.
A People's History of the United States: 1492 to present,Zinn Howard. Perennial, 2003 (latest edition).
26 Permiäärikausi päättyi arviolta 250 miljoonaa vuotta sitten sukupuuttoaaltoon, mikä tappoi arviolta 95% kaikesta maapallon merielämästä, sekä 70% kaikesta maaelämästä. Se oli paljon pahempi kuin dinosaurusten ajan loppu, mikä on arvioitu toiseksi pahimmaksi sukupuuttoaaltojen rankingissa (nykyinen sukupuuttoaalto on kolmas). Nykyään on laajalti hyväksytty Permiäärisen sukupuuttoaallon alkaneen tulivuorten kaasupurkausten aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä, mikä vuorostaan johti suunnattomaan metaanin vapautumiseen ikiroudasta ja merenpohjasta, johtaen rajuun ilmaston lämpenemiseen. Tämänhetkisen maailmanlaajuisen ilmaston lämpenemisen seuraukset ovat kauhistuttavia.
Jos haluaa lisätietoja Permiäärikauden sukupuutosta, hyvä aloituspaikka on: http://palaeo.gly.bris.ac.uk/Palaeofiles/Permian/intro.html














