Öljyn tuotantohuippu ja sen seuraukset

Yleensä ympäristöjärjestöt muistuttavat öljyvarojen rajallisuudesta, ja että on ryhdyttävä rakentamaan uusiutuvia energialähteitä kuten aurinko- ja tuulivoimaa - puhumattakaan toisten piirien suosimasta ydinvoimasta. Suurin huolenaihe ei kuitenkaan ole öljylähteiden kuivuminen joskus kaukaisessa tulevaisuudessa, vaan ilmiö, jota kutsutaan öljyn tuotantohuipuksi.

Kaikki öljyntuotanto noudattaa ns. gaussin käyrää, eli tuotanto kasvaa eksponentiaalisesti kohti puoliväliä, jonka jälkeen se kääntyy laskuun. Karkeasti sanottuna ennen keskiväliä öljy on hyvin edullista, mutta kun tuotanto kääntyy laskuun, hinnat kohoavat nopeasti. Tämän ymmärtää ehkä helpommin ajattelemalla sitä ns. kysynnän ja tarjonnan lain kannalta: alkupäässä (eli noin 100-150 vuotta sitten) öljyä aletaan vasta tuoda markkinoille, eikä sitä osata oikein hyödyntää. Kun öljyä pumpataan enemmän, myös sen hinta halpenee ja kysyntä kasvaa, kunnes lopulta ollaan tilanteessa, jossa koko yhteiskunta on riippuvainen hiilivedystä. Kun tuotantohuippu saavutetaan, kysyntä ei suinkaan käänny laskuun, vaan kasvaa yhä (esimerkkinä Kiina ja Intia, tai muut nopean talouskasvun maat). Kun kysyntä lisääntyy tarjonnan laskiessa, nousevat hinnat hyvin nopeasti - esimerkiksi 1970-luvulla tuotanto laski 5%, ja öljyn hinta lähes nelinkertaistui.

Tuleva öljykriisi ei kuitenkaan ole väliaikainen kuten 1970-luvulla, vaan pysyvä. On arvioitu, että öljyn kysyntä kasvaa 2% vuosittain, vaikka tuotanto laskee 3%, mikä tarkoittaa, että vuonna 2010 tarvitaan 50 miljardia barrelia lisää öljyä. Vähemmän optimististen arvioiden mukaan öljyntuotanto saattaa laskea jopa 10-13% vuodessa. Jos 5% aiheutti valtavan öljykriisin ja hintojen moninkertaistumisen, voi vain kuvitella, mitä näin kova vuosittainen lasku merkitsee.

Öljyteollisuuden asiantuntijat ennakoivat vaikutusten näkymistä ei 50 vuoden, vaan seuraavan viiden vuoden aikana. Arvellaan vuoden 2005 olevan viimeinen halvan öljyn vuosi, ja sähkökatkokset ym. vaikutukset alkanevat niinkin aikaisin kuin 2008-2012. (Näitä laskelmia tukevat lähteet ja kaaviot kannattaa tarkistaa tuolta alussa antamani linkin takaa.)

On muistettava, että öljy ei vaikuta ainoastaan bensan hintoihin, vaan myös ruuantuotanto vaatii öljyä (traktorit, lannoitteet, hyönteismyrkyt), ruuankuljetus vaatii öljyä, jopa vedenpumppaus ja juokseva vesi vaatii öljyä, puhumattakaan lämmityksestä ja valaisusta. Käytännössä koko infrastruktuuri nykyisellään vaatii öljyä toimiakseen.

Tietääkö öljyteollisuus asiasta?

Kyllä. Vuoden 1976 jälkeen ei ole rakennettu yhtäkään uutta öljynjalostamoa, ja öljytankkereita vanhenee nopeammin kuin niitä rakennetaan lisää. Tähän syynä ei suinkaan ole ympäristöjärjestöjen painostus, vaan se, että jalostamoiden rakentaminen ei kannata kun öljyä tuotetaan yhä vähemmän.

Entä onko tämä kaikki vain öljy-yhtiöiden propagandaa ja mainostemppu?

Jos olisi, niin miksei kukaan ole kuullut siitä? Tai miksei sitä mainittu konferenssissa, jossa yhtiöt selittelivät kohonneita bensan hintoja? Sitä paitsi, jos esim. ExxonMobil mainitsisi asiasta julkisesti, yhtiön osakkeet romahtaisivat.

Öljyn tuotantohuippu on käsillä, mutta uusien öljylöytöjen huippu saavutettiin jo 1962, minkä vuoksi uusien öljykenttien löytymisen ja uuden tuotantokasvun mahdollisuus on olematon. Maailman 44:stä öljyä tuottavasta valtiosta 24 on jo ohittanut tuotantohuippunsa, koko maailma Lähi-Itää lukuunottamatta saavutti huipun 1997. Jokainen voinee tehdä omat johtopäätöksensä, kun Irakin sotaa ja USA:n uhittelua Irania ja Syyriaa kohtaan tarkastelee tätä vasten.

Uusiutuvat energialähteet

Uusiutuvia energialähteitä kuten aurinko-, tuuli- ja geotermistä energiaa tarjotaan usein vaihtoehdoksi öljylle, mutta näillä kaikilla on vakavia puutteita. Ensinnäkin, ns. vihreät vaihtoehdot eivät ole lähelläkään öljyn energiatehokkuutta. Esimerkiksi tuulivoiman energiantuotantokyvystä kertoo paljon se, että jos kaikki Kalifornian 13 000 tuulimyllyä pyörisivät yhtä aikaa täydellä teholla (normaalisti niiden teho on noin 30%), niiden tuottama energia vastaisi yhtä 555 megawatin maakaasuvoimalaa. Aurinkovoima on vielä kehnompi vaihtoehto: jos kaikki maailman aurinkokennot toimisivat täydellä teholla kaikkialla maailmassa (normaalisti teho noin viidesosa siitä), niiden tuottama energia vastaisi kahta hiilivoimalaa. Jos koko maailman sähköntuotanto tapahtuisi aurinkokennojen avulla, niiden täytyisi peittää 220 000 neliökilometriä - nykyisten aurinkokennojen yhteenlaskettu pinta-ala sen sijaan on noin 10 neliökilometriä.

Toisekseen, tuuli- ja aurinkovoima toimivat vain tietyissä sääolosuhteissa, kun taas öljyvoimala voi pyöriä täydellä teholla 24/7. Tämän vuoksi uusiutuvat energialähteet tarvitsevat jatkuvan energiasyötön takaamiseksi taustatukea varmemmilta energialähteiltä, joiden on toimittava 60-80% esim. tuulivoimalan tehosta. Öljyvoimalan tulee kuitenkin olla jatkuvasti toiminnassa voidakseen tuottaa energiaa tuulen tyyntyessä, mikä tarkoittaa ns. vihreiden energialähteiden ovan kovin riippuvaisia fossiilisista polttoaineista.

Kolmas pointti on se, että uusiutuvat energialähteet eivät sovellu kuljetukseen. Laivat tai lentokoneet eivät pelaa aurinkovoimalla, eli käytännössä aurinkovoimaa on käytettävä tuottamaan vetyä, mitä kuljetusalukset voivat periaatteessa käyttää hyväseen polttokennoissa. Vety on kuitenkin epätaloudellinen energiamuoto, sillä sen erottamiseen vedestä ja varastointiin menee enemmän energiaa kuin mitä se tuottaa. Vetyä on myös hyvin hankala saada pysymään tankissa, ja jokainen muistanee Hindenburgin onnettomuuden, joka kertonee jotakin vedyn turvallisuudesta liikenteessä. Tämän lisäksi tulisi maailman laivasto, lentokoneet ja rekat varustaa vetypolttokennoilla tosi äkkiä, mihin tarvitaan taas valtavia määriä energiaa ja öljyä - puhumattakaan platinasta, jota yksi polttokenno vie 20-50 grammaa.

Ydinvoima

Usein öljyn tilalle tarjotaan myös ydinvoimaa, mutta uusiutuviin energialähteisiin vähänkään tutustuneet tietänevät sen olevan yhtä rajallinen energiamuoto kuin öljynkin, lisäksi ydinvoimaa on vielä vaikeampi käyttää kuljetukseen kuin vetyä. Fuusiovoimalat olisivat mahtava juttu, mutta niiden rakentamiseen ja ylläpitoon tarvitaan energiaa (öljyä), ja optimistisimmissakaan ennustuksissa fuusiovoima ei ehdi paikkaamaan öljyn tuotantohuipun ongelmia. Jos aikaa olisi sata vuotta, asia voisi olla toisin.

Biodiesel

Biodiesel ja etanol mainitaan usein energiavaihtoehtoina, mutta esimerkiksi etanolin tuotanto on vetyäkin tehottomampaa: etanolin hyötysuhde on 6:1, eli täytyy käyttää kuusi yksikköä energiaa tuottaakseen etanolia yhden energiayksikön verran. (Vertailun vuoksi mainittakoon, että öljyllä suhde on 1:30.) Biodiesel on hieman parempi vaihtoehto, mutta senkin suhde 1:3 on huomattavasti öljyä kehnompi. Tuottaakseen biodieseliä täytyy myös kasvattaa valtavat määrät ravinnoksi kelpaavaa viljaa, esimerkiksi maissia. Lihantuotannon epäkohtiin perehtyneet ymmärtänevät tämän ekologisen kestämättömyyden.

Hybridi kaikista energialähteistä?

Jos kaikki vaihtoehtomenetelmät otettaisiin käyttöön, vastaisi se silti (mikäli kaikki asiat loksahtavat kohdalleen) vain korkeintaan viidesosaa koko maailman tämänhetkisestä energiatarpeesta. Ja jos 5% tuotannonlasku nostaa hintoja nelinkertaisiksi, voi miettiä, mitä 70-90% lasku tekee.

'Solar nanotechology' ja pari muuta termiä, joita en varmasti osaa kääntää oikein, on käsitelty täällä, mutta vastaus on pitkälti sama kuin edellistenkin energialähteiden kanssa.

Entä mitä hallitukset tekevät?

Vuonna 1977 CIA valmisteli raportin tuotantohuipusta, eli USA on tiennyt asiasta jo yli 30 vuotta, ja Amerikan hienojakoinen tulevaisuudensuunnitelma näkyy tällä hetkellä Irakissa. Kaikki "terrorismista" syytetyt maat sattuvat myös omistamaan suuria öljykenttiä, esimerkiksi Iran, Syyria ja Saudi-Arabia. Mainittakoon myös, että ns. terrorisminvastainen sota on vaihtumassa tyrannianvastaiseksi sodaksi, jonka tarkoitus on saattaa kriittiset öljyn kuljetus- ja levitysasemat (latinalaisessa Amerikassa, Kiinassa jne.) USA:n hallintaan.

Toivoakseni asiasta viriävä keskustelu tuo esiin salaliittosyytösten lisäksi niitä juttuja, joihin ihmisten kannattaa varautua, ja ennen kaikkea sopeutumiskeinoja tulevaisuutta ajatellen, siksi jätän ne tästä pois. Lähteet löytyvät alkuperäisestä tekstistä, samoin tilastot ja muut kippurat.

***
Tämä on lyhennelmä artikkelista, joka löytyy englanniksi osoitteesta http://www.lifeaftertheoilcrash.net/